MAINOSKATKOLLA.COM

Kuva: MCAK Markkinoinnin ainekerho MCAK järjesti eräänä marraskuisena torstaina jo perinteeksi muodostuneen LOSKATORSTAIN , jonka tarkoituksena oli tuoda niin opiskelijoita kuin yrityselämän edustajiakin yhteen verkostoitumaan ja nauttimaan virvokkeita pimeän syksyn keskellä. Ilta potkaistiin käyntiin Hyvän ja Huonon Markkinoinnin paneelikeskustelulla, jonka panelisteina toimivat markkinointimaailmassa ansioituneet deliketju Punnitse & Säästä: n markkinointipäällikkö Henna Nummi, mainostoimisto Ilme Digitalin toimitusjohtaja Jarkko Forsberg, ja sosiaalisen median toimisto Dinglen mediaspesialisti Juuso Jokinen. Keskustelussa panelistirajapinta tuotiin yleisön näppituntumalle Kuva: MCAK   Paneelikeskustelun teemat rakentuivat pitkälti ajankohtaisten markkinointikampanjoiden ympärille. Keskustelun vilkkaus, tunnelman kohoaminen, jäähilejuomien hupeneminen ja kyseenalaistavien kirosanojen huutelu olivat suorassa yhteydessä toisiinsa, kun olutmerkki Karhun , teleoper

KTM, FM Elina Närväsen väitöstilaisuus Extending the Collective Consumption of Brands (Brändien yhteisöllinen kuluttaminen). Torstaina 21.11.2013 klo 12 Pinni B1097. Vastaväittäjänä on professori Christina Goulding (Keele University). Kustoksena toimii professori Hannu Kuusela . Kulutusyhteisöt herättävät brändin henkiin Kulutusyhteisöt ovat markkinoinnin kannalta merkittäviä kumppaneita ja sidosryhmiä, sillä ne osallistavat ja aktivoivat kuluttajia. Tunnettujen brändien, kuten Harley Davidsonin, Niken ja Applen fanit ovat paitsi uskollisia asiakkaita, myös toimivat tuotteiden puolestapuhujina. Väitöskirjassa tutkitaan sitä, miten myös arkisten ja tavanomaisten tuotteiden ympärille voi syntyä vahvaa yhteisöllistä toimintaa. Kulutusyhteisöt voivat määrittää brändin kokonaan uudelleen ja herättää sen henkiin ilman suurta markkinointibudjettia. Tutkimuksessa analysoidaan kotimaisen Reino & Aino -brändin kulttuurista elpymistä markkinoilla lähes täydellisestä un

Yritysten sijoittajasuhteet eli sisut voidaan ottaa haltuun kolmen sijoittajabondin avulla. Pitkäaikaiselle parisuhteellekin on tunnusomaista suhteen alkuvaiheessa osapuolten välinen vetovoima, siitä ajan myötä kehittyvä luottamus sekä lopulta osapuolten välinen sitoutuneisuus. Kolmelle sijoittajabondille jokainen löytänee helposti osuvan kaikupohjan omasta, opiskelijakamun, naapurin tai sukulaisten parisuhteesta. Vetovoima liittyy vahvasti henkilöiden välisiin suhteisiin, mutta attraktiota voidaan tarkastella myös sijoittajasuhteissa. Suhteen alkamisen edellytyksenä on tyypillisesti vetovoima suhteen toiseen osapuoleen. Vahva ja molemminpuolinen vetovoima lisää suhteen alkuvaiheen tiivistymistä. Attraktio toimii suhteen moottorina myös sen myöhemmissä vaiheissa. Vetovoima on sijoittajabondi, jossa positiivisilla tuotto-odotuksilla on keskeinen asema. Luottamus pohjautuu suhteen historiaan ja osapuolten yhteisiin kokemuksiin, mutta samanaikaisesti se liittyy myös suhteen tulevaisuu