Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa
Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.
Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa
Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?
Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja
Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.
Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.
Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa
Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.
Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)
Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.
Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.
Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!
Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja
Lähteet:
Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.
Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.
Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa
Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?
Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja
Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.
Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.
Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa
Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.
Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.
Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.
Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!
Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja
Lähteet:
Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.
Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.
Kommentit
Lähetä kommentti