MAINOSKATKOLLA.COM

Kirjoittaja tutkii väitöskirjassaan yritysten roolia kestävän kehityksen kysymysten ratkaisemisessa. Räätälin ompelemaan tummansiniseen liituraitapukuun sonnustautunut ylempi virkamies heittää iltapäiväteensä nautittuaan kertakäyttömukin olkansa yli vilkkaasti liikennöidyllä Huanshi Dong Lu:lla Guangzhoun sateisessa tiistai-iltapäivässä. Muki lentää kaaressa jalkakäytävälle, vaikka lähin jäteastia kannustaa lajittelemaan muovit, pahvit ja sekajätteen vain muutaman metrin päässä korkeasti koulutetusta kiinalaismiehestä. Astia on siis näköetäisyydellä, mutta psykologinen etäisyys roskien lajitteluun on suurempi. Kiinalaisten luontosuhde on ympäristönsuojelun näkökulmasta yhä varhaisessa kehitysvaiheessa, jos verrataan meihin pohjoismaalaisiin. Vertailujen tekeminen Kiinan ja muiden maiden välillä on kuitenkin yhtä hyödyllistä kuin teen tarjoileminen suklaisesta teepannusta. Kiinassa ympäristökysymyksiä on tarkasteltava maan omassa viitekehyksessä. Matkustin K...

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme...