MAINOSKATKOLLA.COM

Uni ja nukkuminen ovat läsnä kuluttajan elämässä jatkuvasti.   Jokainen kuluttaja nukkuu kolmasosan elämästään, ja se miten hän nukkuu, osaltaan kehystää kulutuskokemusta: elämysillallinen tai ostosten tekeminen väsyneenä versus virkeänä ovat erilaisia kokemuksia. Nukkuminen kietoutuu myös kuluttajien sosiaaliseen elämään.   Kysymykset siitä, kenen kanssa nukkuu esimerkiksi lomamatkoilla tai telttareissuilla ovat tärkeitä sosiaalisen suhteen muokkaamisen ja artikuloimisen kannalta.   Samaten arkinen puhe nukkumisen ihanuudesta, unettomien öiden kauhuista tai nähdyistä unista, joko Facebookissa tai kasvotusten, kytkee kuluttajia yhteen. Nukkuminen on läsnä – tai poissa – myös materiaalisesti.   Kodeissa nukkuminen tavallisesti järjestäytyy erillisiin huoneisiin ja sänkyyn, kun taas monet julkiset tilat perustuvat oletukseen valvovasta ja pystyasennossa olevasta toimijasta. Väsyneen kehon on vaikea löytää lepopaikkaa vaikkapa kaupungilla liikkuessaan. Tosin viime vuosina yhä useamma

On taas se aika vuodesta. Itselleni tämä on ensimmäinen tammikuu viiteen vuoteen ilman musertavaa kesätyöstressiä, ja uskon oppineeni viime vuosina yhtä sun toista, joka ei toivottavasti arkistoidu kategoriaan “taas yksi työnhakuviisastelujuttu”. Koettakaa jaksaa, lupaan tarjota loppuun asti kestäneille jotain makeaa. Opiskeluista on mieleen jäänyt muutama teoria ylitse muiden. Yksi tällaisista on yksinkertainen, mutta äärettömän hyödyllinen arvolupausteoria, jonka ovat esitelleet mm. Anderson, Narus ja van Rossum (2006) 1 . Kyseessä on B2B-myyntiin sovellettava tapa muodostaa ylivertainen arvolupaus asiakkaalle. Jos oikein pohditaan, eikös työnhaku ole itse asiassa B2B-myyntiä puhtaimmillaan? Yleensä ostajalla (rekrytoija) on tarve ja budjetti tarpeen täyttämiseen ja hän valitsee toimittajan tarjoaman resurssin (työnhakijan oletettava työsuoritus) siten, että resurssista saadaan mahdollisimman paljon arvoa irti. Silloin rekrytoijan käyttämät arviointitekijät jaetaan kah