Sama, mutta eri. Johdammeko vastuullisuutta vai kestävyyttä?
Yritysten rooli yhteiskunnallisten ja ekologisten haasteiden ratkaisemisessa on suuri. Jopa niin suuri, että edelläkävijät ovat siirtäneet ratkaisujen hakemisen osaksi ydinstrategiaansa. Ratkaisuja haetaan yrityksissä käytännössä kahdella tapaa: toteuttamalla vastuullisuutta (responsibility) tai tavoittelemalla kestävyyttä (sustainability). Suhteessa yhteiskunnallisiin haasteisiin pyrkimys on kuitenkin yhteinen: olla ennemmin osa ratkaisua kuin ongelmaa.
Väitän, että sillä on merkitystä, johdammeko yrityksissä vastuullisuutta vai kestävyyttä. Myös sillä on merkitystä, mitä nuo käsitteet tarkoittavat niitä käyttäville johtajille. Yritysten vastuullisuus ja kestävyys esiintyvät usein rinnakkaisina käsitteinä kuvatessamme liiketoiminnan ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Kuitenkin, nämä käsitteet ovat syntyneet kuvaamaan tätä suhdetta eri näkökulmista eivätkä sovellu johtamisessa, eivätkä tutkimuksessa, toistensa synonyymeiksi. Vastuullisuus-ajattelu kumpuaa normatiivisuudesta ja pureutuu yritysten amoraalisuuteen. ’Vastuu’ käsitteen tavoin se toteutuu suhteessa velvollisuuksiin. Kestävyyteen kietoutuva kieli sen sijaan nojaa systeemiajatteluun ja tarkastelee yritysten toimintaa eri systeemien (esim. ekosysteemi, yhteiskunta, talous) kestävyyden ja jatkuvuuden kannalta (Bansal & Song 2017). On eri asia, johdammeko yritysten strategisia linjauksia ja taktisia toimia velvollisuuden tunteesta käsin, vai halusta luoda jotakin kestävää.
Kuva: Yale Sustainability Leadership Forum Class 2017, Yalen yliopisto, New Haven (CT)
Väitän, että sillä on merkitystä, johdammeko yrityksissä vastuullisuutta vai kestävyyttä. Myös sillä on merkitystä, mitä nuo käsitteet tarkoittavat niitä käyttäville johtajille. Yritysten vastuullisuus ja kestävyys esiintyvät usein rinnakkaisina käsitteinä kuvatessamme liiketoiminnan ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Kuitenkin, nämä käsitteet ovat syntyneet kuvaamaan tätä suhdetta eri näkökulmista eivätkä sovellu johtamisessa, eivätkä tutkimuksessa, toistensa synonyymeiksi. Vastuullisuus-ajattelu kumpuaa normatiivisuudesta ja pureutuu yritysten amoraalisuuteen. ’Vastuu’ käsitteen tavoin se toteutuu suhteessa velvollisuuksiin. Kestävyyteen kietoutuva kieli sen sijaan nojaa systeemiajatteluun ja tarkastelee yritysten toimintaa eri systeemien (esim. ekosysteemi, yhteiskunta, talous) kestävyyden ja jatkuvuuden kannalta (Bansal & Song 2017). On eri asia, johdammeko yritysten strategisia linjauksia ja taktisia toimia velvollisuuden tunteesta käsin, vai halusta luoda jotakin kestävää.
Tutkijat rakastavat käsitteitä. Tutkijoille käsitteillä on aivan omanlaisensa merkitys, sillä tutkimuskentän kehitys
riippuu paljolti käsitteellisestä täsmällisyydestä ja käsitteiden taustalla
vallitsevista filosofisista oletuksista. Kuitenkin, mielestäni meidän kaikkien tulisi
suhtautua käyttämiimme käsitteisiin suuremmalla intohimolla ja tarkkuudella,
sillä huolellisesti määritellyt käsitteet toimivat selkeän ajattelun perustana. Käsitteiden avulla jäsennämme, toisinnamme tai muokkaamme sitä maailmaa,
jossa elämme. ”Käsitteet rakentavat yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja
sosiaalisia suhteitamme”, totesi viestinnän asiantuntija Elisa Heikura eräällä sunnuntaibrunssillamme.
Muutos käsitteissä voi kuvata muutosta myös ajattelutavassa. Aiemmin ajateltiin, että yrityksen tehtävä on
tehdä voittoa ja kantaa vastuu aiheuttamistaan haitallisista vaikutuksista.
Entäpä jos ratkaisun avaimet löytyvätkin ajattelutavan kääntämisestä päälaelleen:
tämän päivän maailmassa yrityksen tehtävä on tehdä voittoa ja luoda mahdollisimman
kestäviä hyötyjä muulle yhteiskunnalle.
Sonja Lahtinen
Väitöskirjatutkija
Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Sonja Lahtinen
Väitöskirjatutkija
Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Kirjoittaja tutkii väitöskirjassaan kestävyyden (sustainability) roolia
yritysten strategisessa päätöksenteossa. Inspiraatio blogitekstiin syntyi
syyskuussa Yalen yliopistossa järjestetyssä Yale Sustainability Leadership
Forumissa, jossa pohdittiin käsitteiden abstraktin ulottuvuuden lisäksi kestävää
johtamista myös konkreettisemmalla tasolla.
Kuva: Yale Sustainability Leadership Forum Class 2017, Yalen yliopisto, New Haven (CT)
Kommentit
Lähetä kommentti