MAINOSKATKOLLA.COM

Tukholman yliopiston emeritusprofessori Evert Gummesson oli markkinoinnin opintosuunnan vieraana 20.11. Professori Gummessonin luento Service Management, the Paradigm 3 Concept and Priorities for the Future  antoi salin täyttäneelle yleisölle monipuolisen ja innostavan kuvan palvelujen johtamisen ja markkinoinnin nykysuuntauksista. Kaikille avoimen luennon lisäksi professori Gummesson osallistui Markkinoinnin teoria -opintojakson seminaariin tarjoten opiskelijoille mielenkiintoisen kattauksen eväitä niin kurssille kuin oman tutkimuksen tekemiseen. Professori Evert Gummesson on saanut AMA:n (American Marketing Association) myöntämän erityistunnustuksen Award for Leadership in Services roolistaan palvelujen johtamisen edistämisessä. Lisäksi CIM (Chartered Institute of Marketing) on nimennyt hänet yhdeksi 50:stä maailman merkittävimmistä markkinoinnin kehityk­seen vaikuttaneista ajattelijoista. Professori Gummesson on julkaissut lukuisia artikkeleita, kirjoittanut 20 teosta, ja lis

Mitä markkinointi on? Mitä markkinoinnin tulisi olla? Näitä kysymyksiä mietimme jatkuvasti asiakaslähtöisen markkinoinnin tutkimusryhmässä ja markkinoinnin opintosuunnassa. Esittelenkin nyt mallin, jonka avulla määrittelemme tällä hetkellä markkinoinnin sisällön. Malli on kulkenut nimellä "markkinoinnin DNA", sillä geenien lailla siitä näkyy toisaalta perimämme, toisaalta rakennuspalaset, joista asiakaslähtöinen markkinointi koostuu ja joiden avulla se vastaa ympäristönsä haasteisiin. DNA antaa käsityksen siitä, mitä tutkimme ja opetamme. Meille markkinointi on asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden ymmärtämistä, niihin reagoimista ja niiden kehityksen ennakointia. Se on asiakkaan äänen tuomista yritysten ja yhteisöjen päätöksentekoon. Mallissa jaamme markkinoinnin neljään osa-alueeseen: strateginen markkinointi, asiakasymmärrys, markkinoinnin mallit ja asiakkuuksien johtaminen. Strategisen markkinoinnin tavoitteena on tehdä asiakasajattelusta

Yksi markkinoinnin tutkimuskentän instituutioista, Marketing Science Institute (MSI), on julkaissut uudet tutkimusprioriteetit. Noin 2–3 vuoden välein julkaistava listaus nostaa esiin maailman johtavien yritysten ja tutkijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat keskeisimpiä tutkimuksen kohteita tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Nämä prioriteetit toimivat laajasti konferenssien tutkimusteemojen määrittäjinä, tutkimusrahoituksen ohjureina sekä vaikuttavat myös kansainvälisten journaleiden julkaisupolitiikkaan. Markkinoinnin opiskelijoille MSI:n tutkimusprioriteetit voivat tulla tutuksi graduvaiheessa, kun omaa aihetta pohditaan suhteessa näihin prioriteetteihin. Lähde: http://www.msi.org/research/2014-2016-research-priorities/ Uudessa prioriteettilistauksessa nousevat esiin tutut asiakasosaamisen teemat kuten esimerkiksi asiakasymmärrys, asiakasdata ja siihen liittyvä analytiikka sekä asiakasarvo. Monet teemat ovat otsikkotasolla varsin yleisiä, mutta tarkasteltaessa niide

Palvelujen ja kaupan professori, kauppatieteiden tohtori Hannu Saarijärvi aloittaa tehtävässään Tampereen yliopistossa 1.8.2014. Professuuri on määräaikainen; kausi päättyy kesällä 2019. - Professuurin tehtäviin kuuluu palvelujen ja kaupan alan tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen sekä näiden alojen arvostuksen kasvattaminen, Saarijärvi kuvaa. - Toteuttamisen tavat ja mittarit konkretisoituvat kevään aikana, mutta läheinen yhteistyö alan keskeisten toimijoiden kanssa on toiminnan lähtökohta, Saarijärvi kertoo. - Liiketoiminnan kehittämisen näkökulmat ovat kiinnostaneet minua aina ja olen etuoikeutetussa asemassa, kun pääsen toteuttamaan sitä palvelujen ja kaupan toimintaympäristössä, johon kohdistuu monia päällekkäisiä muutospaineita. - Tehtävä antaa mahdollisuuden vaikuttaa erityisesti relevantin tutkimustiedon avulla kotimaisen palvelujen ja kaupan alan kehittymiseen. Näiden alojen yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton, minkä vuoksi aihealueen professuuri on nähty

Markkinoinnin yliopistonlehtori Hannu Saarijärvi sai Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö Boomi ry:n Vuoden luennoitsija -palkinnon. Lisätietoa Boomin sivuilta tästä linkistä !

I believe that firms aren’t sufficiently customer oriented. Let me explain why. Customer orientation is not a new concept. The marketing guru Peter Drucker argued already in 1954 that “There is only one valid definition of business purpose: to create a satisfied customer.” The assumption was that to be successful, firms need to create interesting offerings that customers want to buy. For decades, firms have been doing customer satisfaction studies and analyses of service quality in an attempt to create better offerings, more sales, and ultimately more profits. Still, most companies are struggling to attract and maintain profitable customers. Traditionally, the exchange between the firm and the customer has been at the core of business activities. In so doing, firms have focused on their own offerings and capabilities and centered their strategies on attracting the market – both existing and potential customers –to buy their offerings. Exemplifying this through a metaphor of a mu

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus , jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platfor min osana. Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Uni ja nukkuminen ovat läsnä kuluttajan elämässä jatkuvasti.   Jokainen kuluttaja nukkuu kolmasosan elämästään, ja se miten hän nukkuu, osaltaan kehystää kulutuskokemusta: elämysillallinen tai ostosten tekeminen väsyneenä versus virkeänä ovat erilaisia kokemuksia. Nukkuminen kietoutuu myös kuluttajien sosiaaliseen elämään.   Kysymykset siitä, kenen kanssa nukkuu esimerkiksi lomamatkoilla tai telttareissuilla ovat tärkeitä sosiaalisen suhteen muokkaamisen ja artikuloimisen kannalta.   Samaten arkinen puhe nukkumisen ihanuudesta, unettomien öiden kauhuista tai nähdyistä unista, joko Facebookissa tai kasvotusten, kytkee kuluttajia yhteen. Nukkuminen on läsnä – tai poissa – myös materiaalisesti.   Kodeissa nukkuminen tavallisesti järjestäytyy erillisiin huoneisiin ja sänkyyn, kun taas monet julkiset tilat perustuvat oletukseen valvovasta ja pystyasennossa olevasta toimijasta. Väsyneen kehon on vaikea löytää lepopaikkaa vaikkapa kaupungilla liikkuessaan. Tosin viime vuosina yhä useamma